Takkahuone

Kaivoin oikein kameran esille ja kuvailin hiukan takkahuonettamme. Ja tässä teille esittelyä. :)

Ovelta. Lipastoa vastapäätä on kamala ja ruma sohva. Se saa lähteä kunhan  löydän sopivan.

Takkahuoneesta on ovi kylppäriin. Tuokin kyltti sai juuri lähtöpassit. Tilalle haluan  sellaisen soikean emalisen ihanuuden. Kylppärin ovessa on valkoista lasia. Ikävästi kuultaa saunatakit läpi, nekin saavat mennä ihan naulakkoon, kunhan Tomppa saa sen seinään.

Vanhassa intin lääkintämiehen laukussa säilytetään pieniä shampoo/saippua/hoitoainepulloja. Avain ja lukko on mun ja Tompan oma juttu, niistä puhuttiin pehmoisia ekoilla kerroilla, kun juteltiin.

Arkku on täynnä valokuvia. Pieni tulipalopalli(sanoin tällaista pientä jakkaraa lapsena tulipalopalliksi, koska mamma aina istui sellaisella takkaa sytyttäessään) pitäisi maalata. Kun vaan keksisi värin...

Talon parhaiten varaava takka kaipaisi ehostusta ja lasiluukut. On taas vaan liian vaikea päättää millaiseksi laitellaan. Ehkä vaalean harmaaksi. Rapata kuitenkin aiotaan väristä riippumatta.

Laatikko piilottaa polttopuut.

Verhot eivät ole ihan mun tyyliä, mutta niillä on tunnearvoa. Ne  olivat mammani, joka puolestaan oli saanut ne tuliaisiksi Argentiinassa asuvalta kälyltään, joka oli käynyt serkkuja tapaamassa Seattlessa. Lapsena pidin näistä verhoista ja niiden perhosista, joita ei kylläkään näy kuvassa.

Takkahuoneen peilistä katselee räjähtänyt blogin pitäjä...

Mukaivaista päivää, mä lähden siivoilemaan. :)

Eka varaus

Eiliset häämessut poikivat hiukan lisää ideoita. Olinkin jo nähnyt kätevän kuoren kutsulle johon itse kutsun lisäksi saa nätisti laitettua sekä ajo-ohjeet että majoituksesta tietoa. Yli puolet vieraista kun on tulossa 350km:n päästä. Mulle myös kristallisoitui, että majoituksesta täytyy meidän huolehtia vaikkemme vieraille sitä maksamassa olekaan. Naantalin kylpylä mm. tarjoaa palvelun, jossa vieraillemme varataan vaikkapa 40 huonetta. Kutsun ohessa toimitamme varauskoodin, jolla vieraat pääsevät itse varmaamaan huoneen meidän jo valmiiksi neuvottelemaamme hintaan. Määräpäivänä varaus suljetaan ja varaamattomat huoneet vapautuvat muille. Näin meille ei jää maksettavaksi tyhjiä huoneita ja toisaalta vieraat saavat parhaan hinnan majoittumiselleen.

Puvusta ei ole vieläkään käsitystä. Paitsi, että siinä tulee olla muutakin kuin valkoista. Hokasin myös, että hortensia kimpussa olisi myös yksi kiva vaihtoehto. Kamalan vaikeaa. Ja vaan puolitoista vuotta aikaa! Joku saattaa ehkä naurahtaa mielessään, että aikaa on vaikka kuinka. Mutta neljän lapsen kanssa aika kuluu kuin siivillä. Lisäksi valmistelut ja suunnitelmat tehdään vielä salassa, sillä emme ole kertoneet heille tai oikeastaan kenellekään muullekaan.

Aika oikeaan ovat osuneet arviot meikin ja kampauksen hinnasta. Olen laskenut niille budjettiin 250€. Tämä siis koskee vain minua, päälle tulevat tietenkin Kaisun, Enskan ja poikien hiukset. Tomppa ei parturipalveluja tarvitse. Tompalla on sattuneesta syystä kalju ja parran ajokin sujuu ihan itseltä.

Ostin jo valmiiksi tarra-arkin tulevaa hääkansiota varten. Odotan innolla, että pääsen liimaamaan näitä tilannekuvien alle. Vähän kyllä hävettää olla näin höynähtänyt.... :)

Toivottavasti molempien vanhemmat haluavat osallistua kustannuksiin edes hieman. Häistä kun tulee pakostakin isot. Tompalla on suuri suku ja pohjalaiseen tyyliin kaikki on kutsuttava. Emme kuitenkaan halua jättää kavereita kutsumatta.

Varasin jo kuitenkin pitopalvelun, sillä halusin varmistaa, että saamme pienen, mutta kehutun Pikkasen purtavaa.

Kyllähän viikonloppuna tehtiin muutakin kuin messuiltiin. Vietimme jälkikäteen Enskan nimppareita. Tarjoilu oli vähän vaatimaton. Feta pinaati piirasta, leipäjuustoa, keksejä ja mokkapaloja. Hyvin maistui kuitenkin ja meillä oli oikein mukava ilta Enskan kummien ja heidän poikiensa kanssa.

Tämä päivä oli mukava päättää hiihtäen. Vedän ekaluokkalaisten partioryhmää ja kävimme hiihtämässä lasten kanssa. Itse hiihdin eka kertaa kasiluokan jälkeen ja siitä on jo tovi, pian 20 vuotta! Sen verran mukavaa oli, että taidanpa suunnata suksikaupoille. :)

Sain viikonloppuna kukan ja siitä se hääkimppu ajatus sitten lähti...

Mukavaa viikon alkua!

Suunnitelmat senku paisuu

Jaa, että mitkä suunnitelmat? No hää! Me oomme Tompan kanssa menneet kihloihin ja päättäneet hääpäivän. Siitähän sitte lähti mun elämäntapa remppaki käyntiin, sillä ylimääräisistä kiloista olis kiva päästä ainaki hiukka eroon ennen morsiuspukuun tunkeutumista. :) Ollaan paikkaa jo katseltu ja ekat hankinnat on tehty. Ostin yhdeltä facebook kirpparilta 32 tuikkukuppia. En tiedä onko niille käyttöä, mutta olivat aidosti halvat niin olihan se pakko. Budjettia oon hiukan laatinu ja siinä 7000€:n paikkeilla mennään. Pahasti näyttää siltä, että ylittyy, mutta menköön. Mun häitä vietetään vaan kerran elämässä. Tompalle nää on toiset häät, mutta ei ne ekat kyllä ollu häät mun mielestä laisinkaan. Olivat silloisten appivanhempien kotona ja ristiäisten yhteydessä. Eikä yhdessäkään kuvassa onnellista hääparia... Tää vaan nyt on mun mielipide, toivottavasti olivat onnellisia edes silloin, sillä mikä pointti on muuten nykyaikana mennä naimisiin?

Siinä se kihlauksen merkki kimaltaa surkeassa kuvassa

Värit olen päättänyt. Mennään mun lempiväreillä eli limellä ja vaaleanpunaisella/fuksialla(näiden välillä en ole vielä päättänyt). Kimppuun haluan ehdottomasti, jos vaan on saatavilla, pioneja. Myös liljat saattaisivat käydä. Ja hiukset pitää olla kiinni, sellainen klassinen sileä nuttura, ehkä vesilaineet sivussa ja jokin astetta rokimpi elementti siellä nutturassa. Helppoa eikö? :D Puvusta ei mitään käryä, mutta yhden asian tiedän. Vaikka olenkin jonkin sortin kenkäfriikki, lähinnä kyllä viime aikoina tyytynyt kuolaamaan ja silittelemään kauniita kenkiä, aion astella alttarille Adidaksen Superstar 2:ssa. Ne on mun tavaramerkki enkä tule luopumaan niistä ikinä. Itse hääjuhlassa voikin sitten jalassa olla jotkut ihanuudet.

Kuva lainattu täältä
Ei ollut limeä omassa kaapissa..-

Pioniakaan en löyt'änyt omista kuvistani. Ihanuus lainattu täältä

Meri on mulle tärkeä ja olen kuulemma opettanut maakravunkin rakastamaan merta, joten meri tulee olemaan esillä meidän häissä. Jos ei muuta, niin ruokalistalla. Sekin alkaa olla hallussa. Häihin on vielä reilu vuosi aikaa, se tulee menemään samaan aikaan tuskaisen hitaasti ja liian nopeasti.

Jotta tämä ei kertaheitolla muuttaisi blogia hääblogiksi niin olenhan mä muutakin touhunnut. Olen ainaki ollut kipeiden lasten kanssa. Ensin oli tosiaan Enska, sitten Eepu ja lopuksi Kassu ja Topi. Siinä sivussa on ollut hyvä kuumeilla vähän väliä itsekin. Eipä ole siis ollut paljon energiaa enää postailla, mutta yritän parhaani.

Pihan koristukseksi väsäsin jääpalloja. Värjättyä vettä vesi-ilmapalloihin jäätymään ja pallojen jäädyttyä pallot pois. Esittelen lopputuloksen kunhan saan aikaiseksi kuvailla ne päivänvalossa. Kokeilin myös jäälyhtyjen tekoa. Niitä en ole vielä itsekään nähnyt valmiina, joten esittelen ne samalla sitten pallojen kanssa. Ideahan tuli kopioitua suoraan jonkun OE:laisen kokeilusta ja hän oli vissiin kopioinut jonkun blogista. Kuolemaksenikaan en muista mistä ja kenen idea oli, joten linkkiä en voi tarjoilla.

Lyhtyjen ja pallojen tekoon! Ihanan piristävä väripläjäys muuten tuo vesi-ilmapallo kasa.

Nyt vissypullo kouraan ja katsomaan Juttaa puolen vuoden superdieetteineen boxilta. Iloista iltaa ja makoisia unia kaikille. :)

Ihana, kamala päivä

Tänään oli suunitteilla kaikenmoista, vaan toteutinko mitään? No enpä oikeastaan. Lenkin sain revittyä itsestäni irti iltasella. Olen nyt tuhansien muiden tavoin aloittanut laihdutuksen. Tai kutsun sitä elämäntaparemontiksi. Mähän olen ikuinen remppaaja ja remontista haaveilija, joten sopinee tämä muoto mulle parhaiten.

Miksi kaikki menikin sitten lorvaillessa? No Enska penska on kipeä ja mullakin oli juurihoito. Ja koska en olisi voinut jättää Enskaa kotiin tai ottaa mukaankaan, Tomppa oli kotona koko päivän. Ja se nyt vaan on niin, että jos Tomppa on kotona, mä en saa mitään aikaiseksi.

Päivä oli siis sekä ihana lorvailu-kotoilu päivä, että kamala hammaslääkärin(joka ei oikeastaan ole niin paha, mutta eikös sitä kuulu kamalaksi luonnehtia?) ja saamattomuuden takia.

Mun pitänee esitellä yksi kuva. Saimme nimittäin Tompan kanssa viettää ansaittua lapsivapaata viikonloppua ja päätimme sitten juhlistaa tätä harvinaisuutta kuohuviinin voimin. Mutta, niin tosiaankin, hommassa oli iso MUTTA. Kuohuviinipullon korkki ei auennut, ei vaan millään. Tuskastuneena, skumpan himoisena ja erityisesti kohteliaana(mä nimittäin odotin sitä kuoharia tosi paljon) Tomppa suoritti sapeliavauksen Fiskarsin leipäveitsellä.

Olen mä vaan miehestäni ylpeä. 

Päätän tämän postauksen vauhtihemmon kuvaan. Ei tähän erityistä syytäkään ole, mutta koska tämä päivä oli mitä oli, en ehtinyt ottaa suunnittelimiani kuvia.

Koitetaanpa uutta starttia blogille. En oikein tiedä mitä tapahtui, koko blogi katosi mielestä. 

Missä siis nyt mennään? Perhe on kasvanut Topi pojalla, joka täyttää jo pian 9kuukautta. Lapset ovat vanhentuneet, minä ja mies ei tietenkään. ;)

Huomenna lupaan uuden postauksen, kuvilla jopa. 

Talvihommia

Taas on aikaa vierähtänyt, Suomeen on saatu uusi presidentti, meiltä kasseittain roinaa ja lastenvaatteita kirpparille, sauna on tyhjennetty romusta ja sauna remontti voi alkaa. Olemme myös hiihtäneet, luistelleet ja elelleet ihan vaan arkea.

Suksipusseja on tullu viime aikoina väsäiltyä. Yhdestä ei ole kuvaa, siitä puuttuu vielä nepparit ja viimeistelykin on vähän vaiheessa. Mutta kaksi ekaa on epätarkasti kuvattuna tässä. Idea vanhojen housujen hyödyntämiseen on Pikku-Ketulta.

Vaaleat kasat kirjaimissa on heijastimesta leikattuja tähtiä. Kirjaimet ja kahvat on leikattu vanhoista verhoista ja Salama on H&M:n silityskuva. Pikku-Ketun suksipussista poiketen tämä sulkeutuu neppareilla.

Kirjaimet ja kahvat on tähän leikattu vanahsta lakanasta. Tässäkin on kirjaimissa heijastin tähtiä ja sydämiä. Pupu on saksittu irti kirpparin ota tästä- laatikosta mukaan kaapatusta laukusta, jossa olikiv vetoketju rikki. Tulipa hyötykäyttöön sekin, kun joku ei saanut sitä korjattua.

Kohta Eepu palautuu kaverisynttäreiltä ja sitten lähdetään taas hiihtelemään. Sitä ennen sunnuntain appeeksi kermaista kinkkupastaa. Sokeriarvot hyppää kattoon, mutta pitäähän sitä nauttiakin. :)

Arvontaa Kultahippu blogissa

Pikapostaus arvonnasta, jossa palkinto ihana UNQ tuote. Ja tässä kohtaa myönnetään sekä blogi UNQ olivat mulle uusia tuttavuuksia, mutta lukijaksi jään ja joitain on ehkä pakko tilatakin. :) Ei minusta edes kovin kalliita, kun sentään mittojen mukaan ja omilla väritoiveilla tehdään.

Arvontaan pääset TÄSTÄ